Jee, uusi ekstraosa! Tässä ekstraosassa kerron, mitä kaikkea osan tekeminen vaatii. Teille se ilmestyy tänne luettavaksi kuin taikaiskusta, mutta multa se vaatii vähän enemmänkin. Ajattelin että teistä olisi ihan mielenkiintoista tietää mitä ruudun tällä puolella tapahtuu ja ehkä tästä on apua myös omaa tarinaa suunnitteleville. :)
1. Kuvien ottaminen
Ensimmäinen vaihe kohti uuden osan julkaisua on kuvien ottaminen pelissä. Helppo homma, sen kun katsoo vain mitä simit tekevät ja nappailee kuvia sopivista kohdista!
Tai sitten ei. Tolla tekniikalla etenin alussa tässä tarinassa, mutta jotta tarinasta saisi mielenkiintoisen, täytyy lavastaa paikka sopivaksi, pukea simit oikeisiin vaatteisiin, asetella ne oikeisiin asentoihin poseilla ja toivoa että ilmekin sattuu posessa sopimaan kuvaan ja mikä tärkeintä, juoni täytyy suunnitella. Ja siinä sivussa hoitaa simssimäiset asiat pois alta, kuten koulunkäynti ja tarpeiden kunnossapito...
Edellistä osaa aloittaessani mulla oli pää ihan tyhjä. Okei, Tildan täytyy olla asettunut jo aloilleen vähän Noelin luo, menneisyys pyörii silti hänen mielessään, eikä Noel tiedä hänestä mitään, mikä hiertää näiden kahden välejä. Jatkaako sitä tietä eteenpäin ja pistää heidän suhde tiukille vai pitäisikö keksiä jotain aivan muuta? Ai niin, ja se baletti. Aivan, baletti! Ehkä siitä tuleekin yhdistävä tekijä! No, katsotaan mitä saadaan aikaseksi!
Hmm, no jos nää nyt istuis tässä olohuoneessa ja...ööö...jaa Tilda haluaa kertoa kummitustarinan, no senkus kerrot sitten, vähän toimintaa peliin niin alkaa tarinakin ehkä muodostua!
Joskus minulla on hyvinkin tarkat suunnitelmat mitä osassa tulee tapahtumaan, joskus tiedän pääpiirteittäin mitä siinä pitää tapahtua, mutta loput täytyy kehitellä pelatessa ja joskus, kuten tässä osassa aloin vain pelata ja hain ideaa pelistä itsestään.
Olin juuri ladannut kivoja balettianimaatioita peliin, ja päätin niitäkin sitten testailla. Tildan urheiluvaatteet olivat muuttuneet aika mielenkiintoisiksi muutettessa kaupungista toiseen, joten menin niitäkin vähän muokkaamaan. Vai olisiko nuo räikeän pinkit sopineet paremmin? :D
Animaatioita testaillessa Tilda veteli hienot balettiliikkeet, mutta pomppien koko ajan tyylikkäästi seinien läpi. Siitä lähti idea keittiössä salaa tanssimiselle, tuskin Noel tykkäisi, jos tietäisi Tildan tekevän siminmentäviä aukkoja seiniin hyppiessään vähän liiankin innokkaasti...
Tällaisissa mahdottomissa tilanteissa täytyy osata ajatella "outside the box", laatikon ulkopuolelta. Miten se sanotaan suomeksi fiksusti? :D Kuitenkin, luovuus käyttöön! Tämä kohta tuli ratkaistuksi sillä, että yhdessä kuvassa näkyy pelkkä Tildan jalka ja Noelin kauhistunut ilme, seuraavassa Tilda makaa jo lattialla. Kenellekään ei jäänyt epäselväksi mitä siinä kohtaa tapahtui, mutta vältyttiin noilta kököiltä ensiyrityksiltä. :D
Noniin, nyt ne sai syötyä, mitäs sitten. Ahaa, Noel alkaa lukemaan jotain kirjaa. Ei, Tilda, mitä sä nyt siihen keskelle pöytää menet? Eiiii nyt oot jumissa muka? Ärrh, vitsin posejen liikakäyttö, älkää nyt seotko! Noniin, Noel mene lukemaan sinne olkkarin puolelle. Tilda voi istua siihen viereen. Oi, tää näyttääkin aika herkulliselta asetelmalta! Otetaanpas parit kuvat ihan huvin vuoks! Ehkä tän sais tarinaankin mukaan, Tilda näyttää niin mietiskelevältä...
Ja tämähän päätyi tarinaan! Ensin aloin huvikseni muokata kuvaa, kun halusin testailla uutta kuvanmuokkausohjelmaa, kohta siitä tulikin niin ihana, että iskin sen uudeksi banneriksi. Ja koska kuvista tuli niin tunnelmallisia, sain mahdutettua tarinaankin näitä kuvia! :D
Sitten vielä tämä yksi iänikuinen ongelma kuvaamisessa; simien ilmeet. Jos simien pitäisi puhua tarinassa, ne näyttävät hyvin usein ei niin viehättäviltä. Tässäkin kuvasin todella kauan Tildaa ja Noelia puhumassa toisilleen, mutta äää ei siitä tullut mitään! Paljon parempi oli vain ottaa tuollainen surullinen kuva, jossa tunnelma on kohdillaan, vaikkei Tilda siltä näytäkkään, että olisi selostamassa elämäntarinaansa. :D
Jos kiinnostaa lukea kuvaamisesta lisää (päivittämistä kaipaavia) ohjeita, olen radolassa kirjoittanut vinkkejä kuvien ottamiseen ja ohjeet posejen käyttöön. :)
2. Kuvien muokkaaminen
Oi voi, sitten se kaikkista työläin vaihe! Ottaessani pelissä kuvia, asettelen simit nätisti paikoilleen ja sen jälkeen räpsin hulluna kuvia kaikista mahdollisista kuvakulmista. Menen kameran kanssa kaiken yläpuolelle, lattian tasalle, kauas hahmoista ja ihan kiinni niiden naamaan. Käytän ihan hullujakin kuvakulmia, koska joskus ne osoittautuvat aika nerokkaiksi! :P Tämän kaiken seurauksena mulla oli edellistäkin osaa varten lähes 800 kuvaa odottamassa läpikäymistä... Jee.
Niin monen kuvan läpikäyminen ja niistä valitseminen olisi ihan hullua, joten lajittelen kuvat aluksi omiin kansioihinsa kohtauksien mukaisesti. Tässä on ensin yksi kohtaus "ensimmäiselle päivälle", toinen "toiselle päivälle", kolmas kahvilalle ja neljäs... hähäh en kerrokaan, se on se kohtaus, jonka siirsin seuraavaan osaan, koittakaas siristellä siellä näkyvää uutta henkilöä! :P
Seuraavaksi katson kaikki kuvat kertaalleen läpi. En tee vielä mitään muuta, kuin katson jokaikisen, jotta pääsen tunnelmaan mukaan. Haen jotenkin sisälleni sen fiiliksen, jonka saan kuvista ja jonka mukaan alan koota osaa.
Sen jälkeen katson kuvat uudelleen läpi, mutta poistan kaikki ihan toivottomat, kuten kuvassa näkyvän. Se on joku hutilaukaisu ostotilasta, kun OMS-ruudut näkyy.
Sitten alan katsoa kuvia vielä tarkemmin. Missä kuvissa on se oikea fiilis ja ilmeet ja asennot täydellisiä? Ei ainakaan tossa, Tilda tanssii salaa keittiössä Noelin lukiessa vieressä päivän lehteä? :D
Kun jäljellä on enää hyviä kuvia, siirrän kaikki kuvat samaan kansioon. En poista yhtäkään kuvaa, vaan mulla on jokaisen osan "jämäkuville" oma kansionsa, niistä voi vielä olla hyötyä, kun kirjoittelee ekstraosia tai tarvitsee vaikka sukupuuhun kuvia. :)
Hyvistä kuvista alan mielessäni valitsemaan parhaita, jotka haluan ehdottomasti mukaan. Sen jälkeen samasta tilanteista otettuja muita kuvia on helppo heittää jämäpuolelle. Usein sieltä ei tosin nouse niin helposti sitä suosikkia ylitse muiden ja mietin pääni puhki vaikka kolmen kuvan väliltä. Silloin alan katsoa edellisiä ja seuraavia kuvia, ahaa edelliseksi kuvaksi valitsin tuon lähikuvan, joten tässä ei voi olla taas lähikuvaa, tän ekan saa hylätä, no tossa seuraavassa haluisin ehkä käyttää sit tota kuvaa, ni sit tässä vois olla tää. Aaargh vitsi tää on tylsää, nyt vähän poneja tähän väliin!
Wiiii, nyt jaksaa taas !
Lopulta tuntien pläräämisen jälkeen mulla on kuvat kasassa, huh!
Sitten on aika aloittaa kuvanmuokkaus, joka tarkoittaa sitä, että piperrän jokaisen kuvan parissa, etsin niistä pienimmätkin virheet ja säädän, kierrän, käännän ja väännän. Tässä vaiheessa alan olla aika kurkkuuni myöten täynnä näitä kuvia, jonka takia aina välillä lipsahtaa jotkut virheet ohi silmien. :P
Tässä siis pääpiirteittäin se, mitä teen jokaikiselle kuvalle:
Croppaan, eli rajaan kuvasta turhat osat pois, jonka jälkeen muutan koon oikeaksi. Kuvan korkeudella ei ole ikinä väliä, kunhan se on suurinpiirtein sama, mutta leveys täytyy aina pysyä, sen vaihtelun huomaa helposti, kun kuvat on ladottu "päällekkäin" osassa.
Sitten väännellään vähän valoitusta kohdilleen. Kuva on vähän liioiteltu, jotta huomaatte mitä tarkoitan. :D Yleensä siis lisään kuviin valoa ja säädän kontrastia tarpeen mukaan. Näissä sisäkuvissa lähinnä vähensin kontrastia, jotta ne näyttäisivät pehmeämmiltä.
Sen jälkeen säädetään värit kohdilleen! Tykkään jostain syystä ihan liikaa keltaisesta ja lisään sitä melkein aina mihin tahansa mun kuviin. Se saa ihon näyttämään paremmalta ja simsissä yötkin on ihan yli-sinisiä, keltaista vaan sekaan niin näyttää paljon nätimmältä! Mutta tässäkin on siis liioiteltu esimerkki! :D
Lopuksi otan sen suurennuslasin käteeni ja korjaan kaikki virheet, kuten esineiden läpi tunkevat ruumiinosat, pöydille unohtuneet likaiset lautaset ja korjailen jopa simien ilmeitä. Suosikkityökalut siihen on vasemmassa reunassa näkyvät sormi (smudge?), leimasin (stamp) ja laastari (patch?).
Nyt opettelin vielä tekemään actioneja ja tän jälkeen homma käy vähän rivakammin! Nyt siis kun painan F3-nappia, photari pienentää kuvan automaattisesti oikeaan kokoonsa, tallentaa sen oikeaan muotoon ja sulkee sen. :P F2:n valjastin tekemään jokaiseen kuvaan utuiset tummat reunukset, mutta tykkään enemmän niistä, jotka Picasa tekee, vaikka se vaatiikin enemmän vaivaa.
Ja siitä päästiinkin sitten siihen Picasaan! Tämä on siis ilmainen googlen oma kuvanmuokkausohjelma ja todella kätevä! Tällä pystyisi periaatteessa tekemään kaikki samat asiat mitä photarillakin tein, paitsi ne pienenpienet korjailut. Picasassa käyn siis laittamassa kuviin reunukset ja joihinkin kuviin hieman erikoistehosteita, kuten tähän kuvaan satumaista hohdetta! :P Yritän kuitenkin hillitä itseäni näissä, etteivät ne pomppaisi liikaa esille muiden kuvien seasta. :)
Tässä vielä parit esimerkkikuvat. Tämä ihana kuva jäi viimehetkellä osasta pois, se oli vähän liian romanttinen kertomaan, että Noel halusi suojella Tildaa isoveljen tavoin. :D Mutta pointti on se, että alempi kuva on paljon vaaleampi, seinässä oleva rautatanko, lampun johto ja Tildan hiuksien seassa ollut lamppu on poistettu.
Ja tässä on hyvä esimerkkikuva isommasta poisto-operaatiosta. Oikealla näkyy miten Tildan hame ja jalka tulee todella luonnollisen näköisesti tuolin läpi, vasemmassa olen korjannut asian. Käytännössä piirsin läpi tulevien osien päälle tuolin ja osan rakennusta uudelleen.
3. Kirjoittaminen
Sitten alkaa kirjoitusurakka! Yleensä jo kuvia ottaessa ja muokatessa mulla alkaa muodostua päässä lauseita ja tarinanosia, joten periaatteessa tiedän jo mitä haluan kirjoittaa, mutta ei ne kaikki sanat aina muistu mieleen... :D
Laitan aina kuvan ja notepadin vierekkäin, niin näen mitä kuvassa tapahtuu ja saan oikean fiiliksen myös tekstiin mukaan.
Ennen kirjoittamista lukaisen yleensä edellisen osan läpi, että muistan mihin tarina jäi, oliko siellä jotain kysymyksiä vastattavaksi ja varmistan etten kirjoita jotain ihan päinvastaista tähän osaan.
Välillä täytyy palata vieläkin kauemmas varmistamaan asioita, nytkin halusin vielä varmistaa että olihan Thea ja Tilda, sekä heidän pikkuveljensä kaksosia, jos minä en sitä jaksa tarkistaa, lukijat huomaavat sen aika äkkiä ja sitten on kurjaa alkaa korjailemaan valmista osaa! :P
Google on myös kaveri, jos täytyy keksiä vaikka balettiteosten nimiä ja ainoat mieleen tulevat ovat Pähkinänsärkijä ja Joutsenlampi. :D
Se on tosin vaarallista poistua nettiin hetkeksi, yleensä huomaan muutaman minuutin päästä katsovani vähän jotain poneja tai muuta jännää, vaikka piti kirjottaa! :D
En myöskään jaksa kovin kauaksi jäädä miettimään jotain tekstiä, jos menen ihan lukkoon sen kanssa. Heitän väliin huomaamattoman merkin siitä, että tämän kuvan tekstit kaipaavat vielä tarkistusta ja jatkan seuraavaan kuvaan.
Usein joihinkin kohtiin on jäänyt jopa liikaa kuvia ja teksti loppuu kertakaikkiaan kesken, ei sitä ihan turhia viitsi löpistä loppumattomiin, ja silloin heitän tekstin väliin merkintöjä siitä, mitkä kuvat joutuvat vielä jämäkansion puolelle. Jotkut kuvat saattavat myös vaihtaa paikkaansa vielä tässäkin vaiheessa. :)
Suurena motivointiapuna mulla on chat-boksi ja sen vakiovieraat! Välillä kun alkaa kyllästyttää ihan liikaa, on kiva tulla raportoimaan paljonko on kirjoittanut jo, kun lukijat kannustaa innoissaan kirjoittamaan vielä vähän lisää! :P
4. Julkaiseminen
Ja niistä vakiovieraista puheenollen, ne kyllä alkaa oppia mun aikataulun ja on jo hyvissä ajoin asemissa, kun julkaisuprojekti lähtee käyntiin! :P
Ensin siirretään kuvat tietenkin tänne! Täällä tosiaan ei tarvii muuta kun valita kaikki ja blogger siirtää ne palvelimelleen. Vuodatuksessa jokainen kuva piti ladata yksitellen palvelimen kaatuessa joka kolmannen kuvan jälkeen. Se oli rrrraivostuttavaa!
Sen jälkeen isken kuvat yksi kerrallaan oikeisiin väleihin tekstissä, jonka copypastetin tekstikenttään. Samalla luen tekstit uudelleen ja tarkistan näkyykö virheitä.
Välillä sieltä löytyy näitä jäädytyskohtia, kuten tässä. Mitä se Noel nyt tekikään, ei, se ei käärinyt kättään Tildan ympärille. Eikä kiertänyt, ei sekään kuulosta oikeelta. Ömmmm, AAAA KIETOI, KIETOI ON OIKEE SANA! :D
Sitten on sen kuuluisan lopputarkistuksen vuoro, josta yleensä aina ilmoitan tossa chatissa, ja sit se on täynnä kiljuntaa, huutoa ja jännitystä! :P Tää on ehkä ihanin kohta, kun on nähnyt niin paljon vaivaa osan tekemiseks ja sitten viel viimeisen kerran katsoo sitä esikatselu-tilassa, kaikki on ihan täydellistä (tai niin täydellistä mitä mun taidoilla nyt on mahdollista saada aikaseks :D ) ja sen jälkeen voi jättää "taideteoksensa" kriittiselle yleisölle kaikkensa antaneena! :P
Paitsi että aaaaargh välillä käy näin! Huomaa vielä viime hetkellä jotain olevan pielessä ja täytyy korjata äkkiääkkiääkkiä! Tossa huomasin käytelleeni smudge-työkalua vähän turhankin innokkaasti ja olin levitellyt jääkaapit ja pyykkinarut mennessäni, mikä isossa kuvassa olis tullu näkymään! En tietenkään ollut säästänyt alkuperäistä kuvaa, joten oli pakko vaan korjata tää ainoa jäljelläoleva... :D
Ennen julkaisua säädetään vielä päivämäärät kohilleen ja kirjotetaan oma kommentti valmiiksi, ettei kukaan vaan ehdi ennen mua! :D
Jee, osa on täällä!
Mutta ei se työ siihen vielä lopu. Ensin päivitellään Seuraava osa-boksi, jottei joku luule että seuraavakin osa on tulossa ihan just nyt. Samoin linkkiluettelo täytyy päivittää äkkiä, jotta lukijat löytävät helposti uuteen osaan!
Sitten että ne lukijat yleensäkään löytävät paikalle, täytyy käydä mainostamassa uutta osaa. Ilmoitan uudesta osasta aina radolan Lista tarinoista -topaan ja suomi24:n sims-osastolle. Tilastojen mukaan radolasta tänne löytää aika paljon porukkaa, mutta suomi24:stä ei hirveesti, joten en tiedä huutelenko siellä aina ihan turhaan! :D
Viimeinen vaihe on vielä käydä tarkistamassa vähintään viidesti päivässä iiikjokomulleontullukommenttejaaaaa! Lukijoiden kommentit on se syy miks jaksan tehdä tätä ja käydä läpi tän saman projektin joka ikisen osan kohdalla. Vaikka kävijälaskuri näyttäis, että täällä käydään, niin tulisin hulluks jos en tietäis myös vähän mitä te ajattelette. Mistäs olisin osannut tätä aikoinaan alkaa viemään parempaan suuntaan ilman teidän innostusta ja kannustusta? Lisäksi pienikin kommentti saa mut hyvälle tuulelle, joten jos mä jaksan nähdä näin paljon vaivaa jatkaakseni tätä tarinaa teille, niin etteköhän te voi nähdä sen verran vaivaa, että jätätte kommentin! :P
Se olisi sitten tämän ekstran loppu! Tähänkin otan mielellään kommentteja ja keskustelua aiheesta, jos olette lukijoita, niin tuliko joku asia yllätyksenä ja jos itse kirjoitatte tarinaa, niin mitä teette samalla tavalla ja mitä erilailla?
Kiitos teille kaikille lukijoille, olette ihania! ♥
